Kanta-Hämeen palliatiivinen keskus

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen väestöpohja on noin 170 000 asukasta. Erityistason (B) palliatiivisesta hoidosta vastaa palliatiivinen keskus, jonka lisäksi Kanta-Hämeen kotisairaalan Riihimäen ja Hämeenlinnan yksiköt tarjoavat erityistason kotisairaalahoitoa (kts. erillinen esittely). Alueen palliatiivinen hoitoketju on päivitettävänä.

Kanta-Hämeen palliatiivisen keskuksen muodostavat Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) palliatiivinen poliklinikka sekä Koivikko-koti, joka on vuoden 2022 alusta lähtien ollut HVA:n sidosyksikkö. Keskus toimii verkostomaisesti, ja sen toimintaa johtaa molempien yksiköiden edustajista koostuva yhteistyöryhmä. Koivikko-kodin siirryttyä käyttämään HVA:n LifeCarea keskuksella on yhteinen potilastietojärjestelmä.

Palliatiivisesta koulutusjaksosta sovitaan erikseen poliklinikan ja Koivikko-kodin kanssa. Keskus sai palliatiivisen lääketieteen koulutusoikeudet syksyllä 2022.

Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivinen poliklinikka on perustettu vuonna 2018 osaksi onkologian klinikkaa. Poliklinikalla on yksi vakituinen lääkärin vakanssi (oyl) sekä palliatiivisen asiantuntijasairaanhoitajan vakanssi. Lisäksi palliatiivinen onkologi pitää vastaanottoa 1 pv/vko. Palliatiivista erityispätevyyspalvelua suorittavalle lääkärille järjestetään koulutusvakanssi tarpeen mukaan. Palvelun voi tehdä 100% työajalla tai joustavasti osa-aikaisena omien toiveiden mukaan. Videovastaanottojen vähitellen lisääntyessä myös etätyötä voi tehdä yksittäisinä päivinä kuukaudessa.

Poliklinikka tarjoaa lääkärin ja hoitajan vastaanottoja ilman diagnoosirajoja 5 pv/vko. Pääosalla potilaista on palliatiivinen hoitolinjaus, mutta rinnakkaiskäyntien määrä on ilahduttavasti kasvussa aktiivisen valistustyön seurauksena. Syöpäsairaudet ovat yleisin tulosyy. Potilaita ohjautuu poliklinikalle myös mm. keuhkosairauksien, kardiologian ja neurologian klinikoilta. Osa potilaista siirtyy jatkohoitoon esim. kotisairaalaan ensikäynnin jälkeen, hyväkuntoiset jatkavat poliklinikan seurannassa pidempään.

Poliklinikan lääkäri ja sairaanhoitaja tekevät palliatiivisen tiimin osastokonsultaatioita KHKS Hämeenlinnan vuodeosastoille, päivystykseen ja valvontaan. Osastokäynnillä voidaan esimerkiksi säätää oirelääkitystä tai suunnitella palliatiivista jatkohoitoa. Tarvittaessa palliatiivinen tiimi osallistuu potilasta hoitavan erikoisalan rinnalla hoitoneuvotteluun. Jos osastolla oleva, saattohoitoon linjattu potilas on jo liian huonokuntoinen jatkohoitoon siirtämistä ajatellen, huolehditaan saattohoidon toteuttamisesta keskussairaalan osastolla.

Palliatiivisia potilaita voidaan ottaa interventiopaikalle osastolle 6BH, jos tarvitaan sairaalassa tehtäviä tutkimuksia tai hoitoja, joita ei ole mielekästä toteuttaa päiväsairaalassa tai poliklinikalla. Keskussairaalassa ei ole varsinaista palliatiivista vuodeosastoa, vaan keskuksen palliatiivisena/saattohoito-osastona toimii lähellä sijaitseva Koivikko-koti.

Poliklinikan lääkäri tekee päiväsairaalassa palliatiivisia ascitesdreneerauksia, joihin myös erityispätevyyspalvelua suorittava lääkäri perehdytetään.

Palliatiivista erityispätevyyspalvelua suorittava lääkäri pitää poliklinikalla vastaanottoa, tekee osastokonsultaatioita yhdessä sairaanhoitajan kanssa, sekä ottaa kantaa potilaiden päivittäisiin asioihin. Ohjaajalääkäri on paikalla päivittäin ja mukana osastokäynneillä etenkin jakson alkuvaiheessa. Kouluttautujan työpäivien sisällössä huolehditaan siitä, että aikaa jää kunnolla asioihin perehtymiseen ja kirjaamiseen. Työaikaa seurataan, ja mahdollisia ylityötunteja voi ottaa pois saldovapaan muodossa.

Poliklinikalta osallistutaan TAYS palliatiivisen keskuksen viikottaisiin Teams-meetingeihin. Erityispätevyyttä suorittava lääkäri pitää meetingsarjassa myös oman esityksen. Lisäksi on mahdollisuus osallistua konservatiivisen toimialan viikkomeetingeihin. Kerran kuukaudessa pidetään palliatiivinen maksameeting yhdessä gastroenterologien kanssa.